maailma kaleidoskoopin läpi katsottuna

Tätä voisin harrastaa tunnista toiseen... ja taas uudelleen.

hyvä päivä

Tuli tunnustusta vuoden työstä, sain kauniisti paketoidun kauniin kukan ja lisäksi posti toi Ninuskalta ihanan yllätyksen (laitan hyvän kiertämään, kunhan saan tämän blogini kunnolla vauhtiin). Päivään mahtui myös paljon hymyjä ja lämpimiä sanoja. Kerrassaan hyvä saldo siis!

mekko

Lakanasta tehdystä mekosta tuli oikein mieleinen. Istuu kuin hansikas. Ja mikä tärkeintä, se pyörii!!

mekkoja ja sydämiä

S askarteli minulle eilen sydämen. Tusseilla väritetty, kuviosaksilla nykerretty. Liikuttavan suloinen. Sydämessä lukee "äiti". Sydämen toiselle puolelle on kirjoitettu molempien tyttöjen nimet ja myös "isi". Selitys oli hyvin yksinkertainen: "Isi ja me ollaan täällä toisella puolella yhdessä, kolmistaan. Sä oot täällä toisella puolella ihan yksin, ku sä oot kurssilla." Sen siitä saa kun äiti harrastaa..


Sateisen päivän iloksi olen hurisuttanut ompelukonetta. Pikku s sai parin euron kirpputorilakanasta hurmaavan tanssiaisleningin perjantaiksi.

värittämisestä

S rakastaa värittämistä. Aamulla heti herättyään alkavat tussit suhista. Pieniä paloja pitkin päivää, vähitellen valmiiksi asti. Ihailen sitä kärsivällisyyttä. Kaiken ei tarvitse valmistua hetkessä, ei edes tunnissa, ei edes päivässä.






Tässä taas jotain, mitä viisivuotiaalta voi oppia. Ostan itselleni oman värityskirjan.

isänpäivää!

syyshame

Kankaanvärjäys ja -painanta kurssin koepalalle piti saada käyttöä. Värjäys onnistui hyvin, väri oli toivottu vihreä, ei ihan tasainen, mutta kelpo kuitenkin.

Yön tunteina kangas sai kuviointia syksyn lehdistä.




Ja seuraavana päivänä pikku-s sai kankaasta hameen.