pyykkituvassa

Pyykkituvassa saa pestyä aimo kasan lakanoita parissa tunnissa.
Tehokasta.

Ja mikä parasta, nyt ne saa taas ulos kuivumaan.

mekko-ompeluksia

Eilen illalla iski ompeluvimma. Oikeastaan oli pakkokin iskeä. Olin luvannut S:lle, että seuraaville kaverisynttäreille ompelen hänelle pyörivän mekon. Onhan noita muitakin, mutta kun eivät pyöri tarpeeksi. Ja tänään sitten oli ne synttärit. Ja kun kerran vauhtiin pääsin, päätin ommella lahjaksikin mekon. Yhdentoista jälkeen laitoin täkkiä koneen alle, ettei hurruttaisi niin kovaa alakerran naapuriin. Ja valmista tuli ennenkuin euroviisujen voittaja oli selvillä!


Ja pyöriihän se, kun helma on täys kello, ympärysmittaa noin neljä metriä. Turha kai sanoa, että S rakastaa mekkoaan.



Kaverin mekko ei niinkään pyöri, mutta kaunis siitä tuli. Kepeä narumekko kesään.

aurinkoista äitienpäivää!

Alkuillan auringossa tehtiin tyttöjen kanssa retki lähimetsään. Joka puolelta puski silmuja ja versoja niin tohinalla, että tuntui ihan rikolliselta kävellä siellä tallaamassa niitä. Tuntui, kuin jokainen pullea silmu olisi suuri ihme.

(luonnon muotokieli on inspiroiva!)

Löydettiin valkovuokkoja, sinivuokkoja, ketunleipiä, metsämansikanlehtiä. Kielojen varret loistivat kirkkaan vihreinä mattoina.


Paljon oli myös kasveja, joita emme tunnistaneet. Kasvikirjoihin on siis perehdyttävä.

(tämän kaunokaisen tunnistin näsiäksi)

lauantaina

Tänään on siivottu, pesty pyykkiä, laitettu ruokaa, paistettu lettuja. Lauantai-päivän puuhia.


Painettiin ja väritettiin kauppakassit mummille ja mummolle äitienpäivälahjaksi. Niistä tuli värikkäät ja hienot. Iloista kauppareissua vaan!

Kortit piirrettiin kieli keskellä suuta. Toinen piirsi pilkullisia hiiriä, johon toinen ivallisesti: "ai onks noilla joku rokko?" (taustalla pientä riitaa pinkistä kynästä)

Minun lahjani on piilotettu hyvin. Eivät kuulemma ole vaatekaapissa.

harmittaa

- luostarinhelmet hajosivat. vuosia, vuosia sitten lintulan luostarista ostetut helmet, yksi lempikoruistani. kaikki osat tallella, näistä saa onneksi vielä hyvän.

- pahuksen palkeenkieli. yhdessä lempimekoistani. periaatteessa korjauskelvollinen, mutta samalla huomasin kankaan pahasti kuluneen kainalosaumoista. uusia repeämiä luvassa. kaunis kangas pääsee uusiokäyttöön niiltä osin kun vielä kulutusta kestää.

- lauantain kirpputorilöytö. ajan patinoima lasimalja. olisin täyttänyt sen ranskanpastilleilla tai vastaavilla. oma vikani, pyysin lasta antamaan minulle kassin, jossa malja oli. kassi putosi ja kuulin heti mitä tapahtui. surku.

pihalla

Kuinka ihanaa onkaan, kun ei tarvitse "lähteä ulos". Astuu vain kynnyksen yli lehti kainalossa ja kahvikuppi kädessä, istahtaa rappusille ja nauttii.

Kuinka ihanaa on, kun voi astua aamulla yöpaita päällä kuistille venyttelemään ja haistelemaan ilmaa.

Kuinka ihanaa on, kun voi paljain jaloin kipaista kirpeässä aamuilmassa hakemassa lehden laatikosta.

Kuinka ihanaa onkaan, kun lapset voivat ravata ulkona ja sisällä niinkuin huvittaa ja tarve vaatii.

Ja kun voi illalla istua rapuilla hiljaisuutta kuunnellen.

***

Takana on viikonloppu pihaelämää mummilassa. Ei kerrostaloasumisessa sinänsä mitään vikaa ole, mutta näin kevään tullen huomaan taas, kuinka paljon kaipaankaan omaa pihaa. Edes ihan pientä.

aurinkoinen vappu

Vappu ei ole lempijuhlani sen kovaäänisessä karnevaalimielessä. Ei kiitos!

Mutta kyllä se hyvin kelpaa kotosalla (tai tässä tapauksessa mummilassa) munkkeja syöden, simaa juoden ja saippuakuplia puhallellen. Auringon paisteessa laiskotellen.