*

Tänä aamuna vedin tukisukat jalkaan ja puin Kerttu-mummin vanhan kukallisen kotitakin päälleni. Pitkä sateenvarjo toimi nojaus- ja kävelykeppinä, kun välillä hengästytti ja supisti niin paljon. Bussissa sain ystävällisiä hymyjä kilteiltä mummoilta.

Päivät hupenevat, laskettuun aikaan ei ole enää kovin montaa päivää. Eilen päivällä juttelin hyvän ystäväni kanssa puhelimessa, soitti supistustensa välissä. Illalla tuli ilouutinen pienen pojan syntymästä.

Eilen sain itsekin ilouutisia neuvolassa, hemoglobiini on kivunnut yli sataan, pääsemme sittenkin Haikaranpesään!

kumma vimma

Joissain blogeissa esiteltiin keväällä kirjahyllyjä ja niiden sisältöjä. Minä voin esitellä nyt palasen lattialle kasatuista kirjapinoista.

Sanotaan, että raskaana oleviin naisiin iskee pesänrakennusvietti. Kummallista, kun vatsa on iso ja taipuminen hankalaa, ja jo pelkkä paikallaan seisominen hengästyttää, pitää ruveta kauhealla vimmalla järjestelemään ja myymään huonekaluja ja suunnittelemaan uutta sisustusta.

Minä laitoin kirjahyllyt myyntiin (ja menivätkin heti kaupaksi). Ei kannata säikähtää, en aio luopua kirjoista, mielessä on vaan paljon parempi, kauniimpi, sopivampi, ilmavampi ja mitäkaikkea hylly-systeemi. Tänään soittelin ja kyselin hintoja haluamastani systeemistä ja pikaisen laskutoimituksen jälkeen totesin iloiten, että vanhoista saaduilla rahoilla saan hankittua uuden. Kuin vaihtokauppa!

Pinottuani kirjat ja cd:t olohuoneen seinustalle odottamaan uuden hyllyn saapumista päätin lähteä siivoamaan varastoa. Siihen oli syynsäkin, pinnasänky ja vaunut oli pakattu varaston takanurkkaan. Samalla kävin tavaroita läpi ja sain aikaan ison kasan kierrätyskeskukseen ja kirpputorille meneviä. Tavarasta luopuminen aiheuttaa huumaavan puhdistavan tunteen!

Huomenna, kun olemme vieneet S:n kouluun, lähdemme pikku s:n kanssa bussimatkalle Espooseen (jostain syystä lastemme mielestä Espoo on joku kaukainen, eksoottinen paikka, yhdessä vaiheessa väittivät kivenkovaan, että sinne pitää mennä lentokoneela. Ja me asumme kuitenkin Helsingissä..). Espoosta löytyi lankakauppa, jossa oli juuri se yksi tarvitsemani kerä yhtä tiettyä lankaa jäljellä.

koulupäivä

Aamulla heräsin herätyskellon soittoon. Kun avasin silmäni, näin kuinka ruskea lehti leijaili ikkunan takana. Mies oli aamuyöstä laittanut parvekkeen oven kiinni. Hetken aikaa mietin, onko syksy tullut yön aikana. Kun on ensimmäinen koulupäiväkin.



Reippain mielin, reppu selkään ja koulutielle. Oli kuulemma ainakin tuhat perhosta vatsassa. Aiemmin koulunaloitus ei ollut tuntunut oikeastaan miltään, mutta nyt kuulemma tuntui.


Koulun pihalla halit ja pusut. Pikkusisko tirautti pienet itkut, kun jäi nyt ihan yksin (kolmeksi tunniksi äidin ja isän kanssa). Kyynel tuli äidinkin silmäkulmaan. Sinne se meni, hymyssä suin, perhosia vatsassa. Sujahti koulumaailmaan, esikoiseni.

Koulun kellon pärähdettyä kello 12 pihalle kirmasi iloinen keltalakkinen joukko. Repussa oli reissuvihko, tehtäväkirja ja Aapinen. Kotimatkalla tyttö harmitteli, kun seuraavaan aamuun olisi vielä niin pitkä aika. Vaikka pitäähän sitä aikaa siinä välissä olla, että ehtii tehdä ihanat läksyt!

skanssen

Pieni matka Tukholmaan. Skanssen oli koko perheen mieleen.
Kauniita vanhoja rakennuksia, historia tehty eläväksi.
Eläimiä, tietenkin.
Ja purnukoittain karamelleja.

Sopivasti aurinkoa, pilviä ja jäätelöä. Siinäpä ainekset hyvään lomapäivään!

lomasta lomaan

Eilen oli viimeinen kesälomapäivä. Tänään alkoi äitiysloma. Siirtymä sujui mukavasti ilman mitään stressiä.

Että hei vaan, me lomaillaan!

vauva-asioita

Toisinaan tuntuu, että blogin sivupalkissa oleva laskuri tikittää liian nopeasti. Että päivät laskettuun aikaan hupenevat liian kovalla vauhdilla.

Enimmäkseen tuntuu kuitenkin siltä, ettei ole kiire mihinkään, kaiken ehtii saada valmiiksi hötkyämättäkin. Onhan noita päiviä vielä paljon.

Toissapäivänä kaivoin vaipat esille ja tein inventaarion. Pikku s:n vaippa-ajan jälkeen myin pois vaippakuoret, niitä täytyy vielä hankkia, mutta imut jätin säästöön. Ajattelin silloin, että ovat monesti pestyinä, hyvän imukyvyn saavuttaneina, lähes kultaakin kalliimpia, jos niille joskus vielä on tarvetta. Ja nyt on. On bambua, hamppua, flanellia ja jokunen frotee.
Kolme pientä taskuvaippaa ostin käytettynä. Ainakin isommalla vaipatettavalla ne toimivat aikoinaan hyvin. Pikkuisia flanellivaippoja ostin kirpputorilta hintaan 1e/kpl.
Hahtuvalangat ovat vielä paketeissaan, helteet eivät ole oikein motivoineet tarttumaan villaan. Kyllähän tässä vielä ehtii..

Tänään ostin kangasta rattaiden istuinosan uusimiseen, kuivaliinakangasta vaippoihin ja kankaan pinnasängyn verhoihin.

Vauvan vaatteita olen käynyt läpi jo aiemmin. Mitään uutta ei tarvitse ensialkuun ostaa, perus-vaatevarasto on säästössä. Muutama pieni vaate on tosin tarttunut kirpputorilta ja aletangosta mukaan.

Hoitopöydän lipasto on toistaiseksi vielä pikku s:n käytössä, mutta kunhan mummi ja pappa tuovat mökiltä toisen kaapin aarteilleen, laitan lipaston kuntoon ja vaatteet ja vaipat paikoilleen.

Ensi viikolla aion siivota varastoa ja kaivaa sieltä samalla esiin pinnasängyn ja rattaat.

Kaikki on siis hyvällä mallilla. Raskausviikkoja on 32+4. Hemoglobiini on 94, se täytyisi saada nousuun.
Vauva on vauhdikas liikkeissään ja nousee ihan pintaan kun vatsaa silittelee. Tulee ihan käteen kiinni ja nauttii paijauksesta.

Tänään ajattelin, miten hyvä on olla.

porvoo

Tytöt lähtivät eilen mummin ja papan kanssa mökille, mies on vielä töissä. Tänään läksin aamupäivällä bussilla Porvooseen. Yksin. Oma-loma. Kiertelin, katselin ja kahvittelin. Ihan rauhassa, omassa tahdissa. Nautin.

Kahvila Helmessä en tällä kertaa juonut kahviani, koska siellä oli niin kuuma ja täyttä. Mutta kävin siellä vessassa. Kauniin peilin kautta kuvasin vatsaani. Enkä pitänyt sen kummempaa kiirettä, vaikka kuulin että oven takana oli jono.

Ystävän postilaatikkoon kolahtaa huomenna kortti.