Toisinaan tuntuu, että blogin sivupalkissa oleva laskuri tikittää liian nopeasti. Että päivät laskettuun aikaan hupenevat liian kovalla vauhdilla.
Enimmäkseen tuntuu kuitenkin siltä, ettei ole kiire mihinkään, kaiken ehtii saada valmiiksi hötkyämättäkin. Onhan noita päiviä vielä paljon.
Toissapäivänä kaivoin vaipat esille ja tein inventaarion. Pikku s:n vaippa-ajan jälkeen myin pois vaippakuoret, niitä täytyy vielä hankkia, mutta imut jätin säästöön. Ajattelin silloin, että ovat monesti pestyinä, hyvän imukyvyn saavuttaneina, lähes kultaakin kalliimpia, jos niille joskus vielä on tarvetta. Ja nyt on. On bambua, hamppua, flanellia ja jokunen frotee.
Kolme pientä taskuvaippaa ostin käytettynä. Ainakin isommalla vaipatettavalla ne toimivat aikoinaan hyvin. Pikkuisia flanellivaippoja ostin kirpputorilta hintaan 1e/kpl.
Hahtuvalangat ovat vielä paketeissaan, helteet eivät ole oikein motivoineet tarttumaan villaan. Kyllähän tässä vielä ehtii..
Tänään ostin kangasta rattaiden istuinosan uusimiseen, kuivaliinakangasta vaippoihin ja kankaan pinnasängyn verhoihin.
Vauvan vaatteita olen käynyt läpi jo aiemmin. Mitään uutta ei tarvitse ensialkuun ostaa, perus-vaatevarasto on säästössä. Muutama pieni vaate on tosin tarttunut kirpputorilta ja aletangosta mukaan.
Hoitopöydän lipasto on toistaiseksi vielä pikku s:n käytössä, mutta kunhan mummi ja pappa tuovat mökiltä toisen kaapin aarteilleen, laitan lipaston kuntoon ja vaatteet ja vaipat paikoilleen.
Ensi viikolla aion siivota varastoa ja kaivaa sieltä samalla esiin pinnasängyn ja rattaat.
Kaikki on siis hyvällä mallilla. Raskausviikkoja on 32+4. Hemoglobiini on 94, se täytyisi saada nousuun.
Vauva on vauhdikas liikkeissään ja nousee ihan pintaan kun vatsaa silittelee. Tulee ihan käteen kiinni ja nauttii paijauksesta.
Tänään ajattelin, miten hyvä on olla.
