20.6.2011

vessajuttuja ja vuosipäivä

 

Eilen juhlittiin S:n nimipäivää. En ollut koskaan suunnitellut, että nimeäisin lapseni samalla kirjaimella alkaviksi, oikeastaan päinvastoin. Itse olen J-sisarussarjan lapsi enkä aikonut jatkaa sitä perinnettä. Siinä vain kävi niin.

Viime viikolla juhlittiin hääpäiväämme. Tai no, minä podin migreeniä ja mies oli pitkän ja kiireisen työpäivän jälkeen puolikuollut. Keitettiin kuitenkin illalla leivoskahvit. Pikku s oli askarrellut jo viikkoja aiemmin meille vuosipäivälahjat. Hänen rakkautensa ja arvostuksensa vessapaperihylsyihin on uskomatonta. Ehtymätön materiaalilähde, josta saa aikaan vaikka mitä. Viimeisimmille kaverisynttäreille hän teki kortin hylsystä: "kato näin: leikataan se auki ja litistetään. siinä on korttipohja!" Alan vähitellen ymmärtää, miksi hän varastoi tyhjät hylsyt vessan nurkkaan, eikä vie niitä roskikseen.

Eilen mietin, miten on mahdollista, että olemme asuneet samassa talossa todella mukavien ihmisten kanssa ainakin viisi vuotta, emmekä ole tätä aiemmin tutustuneet. Hyvä kuitenkin että edes nyt. Tuli vaan sellainen olo, että olenko elänyt elämääni laput silmillä, vai olemmeko muka kulkeneet pihan läpi aina eri aikaan. Perheen tyttö oli meillä eilen ensimmäistä kertaa sisällä leikkimässä. Pikku s piirsi vessan oveen merkin, että kaveri osaisi tarvittaessa oikealle ovelle. Tuo merkki on mielestäni niin hieno, että taidan oikein kehystää sen tuohon oveen.

Haluaisin blogini kuvat isommiksi, niinkuin monessa muussakin blogissa on. Kukahan osaisi neuvoa tietokonetumpeloa?

10.6.2011

sireenien huumaava tuoksu


Keittiössä oleva mummon vanha kaappi vaatii kimpun sireeninoksia tähän aikaan vuodesta. Kaapin päällä kukkien on hyvä olla. Siinä mummokin niitä piti.
Kaapin päällä, ruukuissa, kasvaa rakkaudella myös äitienpäivälahjaksi saatu sitrus (kasvatettu greipin, eppelsiinin tai mandariinin siemenestä) sekä peikonlehden poikanen.

Ja kaapissa astiat. Niin ihanasti, että ovia tekisi mieli pitää aina auki.