30.9.2010

selma

Hän on täällä!!
Aikaisin maanantaiaamuna, tasan viikko lasketun ajan yli, syntyi pikkuinen tyttö, Selma. 3450g ja 50cm.
Suloisista suloisin (niinkuin ne aina), olemme onnesta sekaisin :)

25.9.2010

viisi yli




Tytöt lähtivät eilen viikonlopuksi mummilaan. Tänään nukuin pitkään, vetelehdin sängyssä kirjaa lukien. Listasin miehelle asioita, joita voitaisiin tänään tehdä: taululle ruuvit seinään, ripustaa verhot makuuhuoneeseen. Neljän aikaan havahduttiin siihen, että ulos pitäisi lähteä ennen pimeää. Ja käydä siinä samalla kaupassa. Ehtiihän nuo taulut ja verhot myöhemminkin.

Tehtiin reippaan verkkainen pitkä kävelylenkki. Niin reippaasti kuin tällä vatsalla on mahdollista. Uimarannalla pysähdyttiin istumaan ja ihailemaan tyyntä merta. Istuttiin ja nautittiin, kuunneltiin veden liplatusta.

Laiska ja hyvä päivä.

24.9.2010

neljä päivää yli





Neljä päivää yli lasketun ajan.

En olisi uskonut, että raskauden tässä vaiheessa istun wc-pöntön päällä täishampoo päässäni odottaen aineen vaikuttavan.

Eilen päiväkodista soitettiin, että pikku s:llä on löydetty hiuksista täin munia. Viimeisen vuorokauden aikana en ole juurikaan edes muistanut olevani raskaana; on pyykätty, imuroitu, pakastettu pinnejä ja ponkkareita, kammattu täikammalla. Onneksi täitä ei löytynyt montaa ja vain toiselta tytöltä. Hartaasti toivon (kukapa ei, toivokaa tekin!), että selviämme yhdellä hoitokerralla, etteivät tule takaisin.

19.9.2010

pari tuntia


Parin tunnin päästä alkaa vuorokausi, jonka kohdalle on kalenteriin merkitty "la". Lasketun ajan päivä on täällä. Blogilaskuriin tulee kai 0, ja sitten se rupeaa laskemaan päiviä yli.

Mummin tekemä nuttu odotta käyttäjäänsä, pesäksi pedattu peti nukkujaansa. Monen monta syliä odottaa hellittävää, monet kädet jo malttamattomina pientä silitettävää. Tarjolla suukkoja, haleja, helliä sanoja ja äärettömästi rakkautta (vaikka on niitä sinne mahaankin jo lähetetty).

Tule kun tuntuu siltä, me jaksamme kyllä odottaa.

14.9.2010

6 ja 36


Täytän tänään 36. Tytöt puuhasivat, paketoivat ja askartelivat hyvissä ajoin jo viime viikolla suljettujen ovien takana supisten. Laskivat päiviä syntymäpäivääni, eivät olisi millään malttaneet odottaa. Kysyivät moneen kertaan enkö todellakaan haluaisi mitään vihjeitä.
Tänä aamuna olivat aikoneet herättää laulamalla, mutta jouduinkin herättämään unikeot itse. Lahjat kaivettiin kätköistään ja avasin ne aamupalapöydässä.
Toisessa paketissa oli helmistä itse tehty lisko, toisessa euron kolikko. Hymyilyttää vieläkin, lahjat kuvastavat antajiensa luonteita niin hyvin. Toinen tekee hartaasti keskittyneenä itse, toinen valitsee omistaan nopeasti jotain arvokasta. Parhaat lahjat, ehdottomasti.

Laskettuun aikaan on 6 päivää. S syntyi aikoinaan 16 päivää etuajassa, se on iskostunut merkkipaaluksi, josta lähdetään odottamaan. Voi olla, että odotus käy vielä pitkäksi :)
Mutta tulee kun tulee, meillä ollaan valmiita.

9.9.2010

11 päivää

Mieli alkaa täyttyä odotuksesta. Eilen illalla selkää särki ja vatsaa vihloi, mietin jo josko yöllä lähdetään. Mutta ei, nukuin kuin tukki eikä tänään ole enää tuntunut missään.

Rauhallinen päivä. Pääasiassa olen istunut neulomus sylissä. Puikoilla on nuttu nyytille.

Olen ahminut syksyä. On ihanaa, että meille tulee syksyn lapsi, tämä vuodenaika on paras. Villavauva.

6.9.2010

kaksi viikkoa


Viime viikolla iski parin yön mittainen ahdistus. Tietoisuus siitä, että vauva voi syntyä milloin vaan, ja samalla tunne, etten ihan vielä ole henkisesti valmis. Päänsärkyä, huonovointisuutta ja inhottavaa levottomuutta.

Viikonlopun aikana mieli rauhoittui. Tänään olen pariin otteeseen huomannut tuijottavani pyykkitelineellä kuivuvaa vauvanpyykkiä. Rauhallisena. Nyt on hyvä olla. Olen valmis, vaikka syntyisi ensi yönä.

Vaikka toisaalta, huomenna illalla olisi tarkoitus tavata työkavereita neulomusten merkeissä. Että jos vasta sitten sen jälkeen :)