2.3.2009

kaksi prinsessaa ja niiden valtakunnat

Aikataulussa pysyttiin ja yllätys onnistui täydellisesti.

Vielä puuttuu tauluja ja parit hyllyt seiniltä. Yhteisestä huoneesta omiin. Uni tuli illalla hyvin, vaikkei toisen tuhina kuulunutkaan. On jo opittu sanomaan: "mä meen nyt omaan huoneeseen, ja haluan olla rauhassa" *ovi kiinni*.

6 kommenttia:

Ulla kirjoitti...

Pöydät ovat kauniit, sekä punainen että ruskea. Ilahtuivatko?

jonna kirjoitti...

Kyllä ilahtuivat. Olivat (etenkin vanhempi) toivoneet omia huoneita, mutta ajatelleet, ettei se ole mahdollista nykyisessä kodissamme. Teimme työhuoneesta(=ompeluhuone, kodinhoitohuone, epämääräisten tavaroiden-säilytys-huone)huoneen vanhemmalle.

Matroskin kirjoitti...

Somaa. Minäkin haluaisin oman huoneen :).

Liivia kirjoitti...

Onpa kaunis vanha pöytä kuvassa!

Tytöt saivat omat huoneet, vai ymmärsinkö oikein?
Varmasti kivaa.

jonna kirjoitti...

Matroskin: Juu, oma huone kelpaisi minullekin, sellainen ihan oma.

Liivia: Pöytä on mummoni vanha ompelupöytä, aarre siis. Ja omat huoneet tosiaan saivat, syntymäpäivälahjaksi täytenä yllätyksenä. Olivat mummilassa yötä kun laitoimme huoneet kuntoon.

sanna kirjoitti...

Viikonloppuna itsetehdyssä Trattoria Straordinariossa työskennelleenä ja juhlineena on pakko sanoa, että ekan kuvan pöytä sopisi myös italialaiseen ravintolaan. Italianlippujono vain katon koukusta verhotankoon roikkumaan!;)
Oikein kivat huoneet tytöillä, "italialaisella silmällä" tai ilman!