juhannuksena

Eilen tein raparperipiirakkaa, tänään sitruuna-marenki torttua. Huomiseksi toivovat mustikkapiirakkaa. Lasten mielestä piirakoissa parasta on pohja.

Eilen käytiin keräämässä kukkia. Niin maljakkoon kuin tyynyjenkin alle. Vanha suosikkipaikkamme niittykukkien keräämiseen oli jäänyt jyrän alle. Puut kaadettu ja niitty tasoitettu ja lyhyeksi kynitty. Harmitti, mietimme aletaanko siihenkin rakentaa.

Viimeeksi ruokakaupassa käydessä silmiin osui kassajonossa seistessä Apu-lehden kansi. Kuninkaallisista häistä oli kansi täynnä juttua ja lisäksi teksti "mukana paperinuket". Mieleen tulivat lapsuuden missit, iskelmätähdet ja kuninkaalliset. Kotona pettymys oli suuri, kun avasin (kelmuun pakatun) lehden ja käänsin paperinukkesivulle. Nuket oli todella huonosti piirretty. Vähän sinnepäin hutaisten, selkeästikin paljon vaivaa näkemättä. Mutta ainakin tytöt saivat hyvät kikatus-naurut, kun Daniel oli kuvassa pelkissä kalsareissa.

Ja olihan siinä lehden mukana jotain minullekin, kaupanpäällisenä tuli ristikko-lehti. En ole aikoihin tehnyt ristikoita, mutta jäin jo koukkuun :)

Kaksi työpäivää jäljellä, sitten alkaa loma.

hiljaisia ajatuksia

Kotona ihana hiljaisuus. Tytöt nukkuvat, mies jäi päiväriennoltamme iltariennolle. Nautin niin paljon, kun saan olla omissa ajatuksissani tässä hiljaisuudessa. Näitä hetkiä ei niin usein ole.

Iltateetä hunajan kera. Paahdettua leipää, olisin halunnut voidella sen oliiviöljyllä, mutta pullossa oli jäljellä vain pari pisaraa. Tomaatteja syön monta päivässä, haukkaan kuin omenaa. Timjamin siemenet eivät suostuneet itämään ruukussa, on kai mentavä ostamaan valmis taimi. Basilika sentään kasvaa, tilli suorastaan villisti.

Raskausviikkoja on tänään tasan 24+5. Päiviä laskettuun aikaan noin 100. Oikea jalka rasittuu ja turpoaa helposti ja sitä vaivaavat suonikohjut. Muuten on hyvä. Askel on huomattavsti hidastunut ja olo rauhallinen.

S teki minulle tänään käsikorun. Helmet kimaltelevat kauniisti auringossa. Samoin kimaltelivat paljetit kahden ihanan pakistanilaistytön mekoissa perjantaina, kun he iloissaan juoksivat mäkeä alas käsi kädessä viimeisen koulupäivän kunniaksi.

Jos olen hereillä vielä silloin, kun tulee pimeää, lähden anastamaan jostain sireenipensaan oksan.