2.1.2010

.


Uuden kalenterin sivut ammottavat vielä tyhjyyttään. Toivottavasti eivät liiaksi rupea täyttymäänkään. Olen sellainen ihminen, että tyhjää täytyy mahtua väliin.

Levyn sain joululahjaksi. Seurasin hänen taivaltaan idolsissa aikoinaan ja viehätyin kovasti. Erilainen kuin muut, varma tekemisestään. Tykkään hänen rennosta tyylistään olla ja laulaa. Ja se rentous tuntuu olevan aitoa, eikä vain päälleliimattu tyyli. Sellainen on tärkeää.

3 kommenttia:

sanna kirjoitti...

Mitä, onko sulla jo uus kalenteri?

Heh, kesti hetken ennen kuin tajusin tuota "kirjoitusta".:)

jonna kirjoitti...

Joo, tällä kertaa olin ajoissa kalenterin kanssa, ei tartte sitten lähteä paniikki-ostoksille..

Satu kirjoitti...

Tykästyin Annaan radion kautta ja allekirjoita sanasi rentoudesta.
Kokeilin kalenteritonta eloa, mutta siinä tuli vain haalittua liikaa menoja samalle hetkelle. Kalenterissa on se mainio puoli, että sinne voi valmiiksi merkitä ne hetket, kun haluaa audienssin itseltään ;)